Kiroileva siili 4

Milla Paloniemi: Kiroileva siili 4

96 s., Sammakko 2010, 2.p.

 

Kiroileva siili on monelle ainakin jossakin määrin tuttu, jos ei muualta niin sitten edes lukuisista oheistuotteista, mitä on ollut markkinoilla. Olen itse lukenut Kiroilevan siilin kolme ensimmäistä albumia ja omistan joitakin oheistuotteita, sillä siilissä on charmia.

 

Kiroilevassa siilissä on asennetta, mistä lienee tuo tuittupäinen ja teräväkielinen siili sen perinytkään? Muorilta tietysti! Muori nousee tässä albumissa hyvin keskeiseksi hahmoksi, sillä hänen elämänasenteestaan ammennetaan paljon. Mukana kulkevat edelleen tutut Antti, Citysiili, Pikkusiili ja Tyttösiili, mutta etenkin Muorin ja Kiroilevan siilin tapaamiset ja keskustelut ovat keskiössä. Muori on tietyllä tavalla vieläkin suorasukaisempi kuin lapsenlapsensa, mutta ei liioittelevalla ja puheessa näkyvällä tavalla (esim. enempänä kiroiluna).

 

Kun viime kesänä luin kolme albumia putkeen tätä sarjakuvaa, niin vitsi alkoi tuntua jo hieman kuluneelta ja Kiroilevan siilin mielenilmaukset kiroilun keinoin hieman typeriltä. Tässä kirjassa ne eivät kuitenkaan enää häiritse, ja suuri vaikutus on varmasti vain yhden albumin lukemisella kerralla. Paloniemi näyttää tässä albumissa, että hän pystyy sarjakuvissaan ilmaisemaan asennetta ja suorasukaisuutta myös muilla sanavalinnoilla kuin ainaisilla kirosanoilla.

 

Paloniemen piirrostyyli on mainio, sillä hän osaa yksinkertaisillakin kynänvedoilla luoda hyviä kuvia, jotka jo itsessään kertovat tarinaa. Samalla kuvat kuitenkin vaativat tuekseen tekstiä ja täytyy sanoa, että yhdistelmä toimii. Kuva ilmentää sanoja ja sanat kuvia, ihan kumminko päin sen haluaa ajatella.

 

Tulen varmasti vielä joskus lukemaan loput Kiroilevat siilit, mutta en ihan vielä. Nyt lienee pieni huilitauko siilistä ihan paikallaan, sillä tästä tapauksesta sitä jankuttamaani asennetta löytyy vaikka muille jakaa!

 

♠♠♠♠

 

ps. näin heinäkuussa monen vuoden tauon jälkeen ensimmäistä kertaa siilin ihan livenä ja jopa kaksin kappalein. Nuo siilit ovat todella kesyjä ja käyvät paappani luona iltapalalla joka päivä. Toinen niistä taitaa olla jotain sukua Kiroilevalle siilille, ainakin se tuhisee ja isottelee kaverilleen samaan malliin!