Munro, Alice: Viha, ystävyys, rakkaus398 s., Tammi 2002
suom. Kristiina Rikman
alkup. Hatership, Friendship, Courtship, Loveship, Marriage 2001
Noniin, sainpas tämän vihdoin luettua. Tämäkin kirja on odotellut sitkeästi yöpöydällä, että ottaisin sen uudelleen hyppysiini. Hitaaseen lukutahtiin ei ole syynä kuitenkaan se, että teos olisi huono, en vain yleensä lue novelleja. Ja jos luen, niiden pitää olla lyhyitä, joten tämä ei siinä mielessä ole normaalia lukemista minulle.
Alice Munron novellikokoelmassa on yhdeksän novellia, joille on yhteistä jokin salaisuus tai arkielämän kulissien romahtaminen. Novellit kertovat erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä: vanhapiiasta, opiskelijasta, aviopareista, eronneista... Kaikkien novellien tapahtumat sijoittaisin itse ehkä jonnekin 1970-luvulle, mutta suoraan tapahtuma-aikoja ei sanota.
Katsoessani novellien nimiä näin lukemisen jälkeen, en oikein osaa yhdistää kaikkia otsikoita kertomuksiinsa. Esimerkiksi en tajua viimeisen novellin nimeä "Karhu tuli vuoren takaa", sillä en löytänyt sille varsinaista yhtymäkohtaa kertomukseen. Ehkäpä se oli vain niin taitavasti rivien väliin sijoitettu, että se ei auennut minulle.
Takakannessa novelleista sanotaan, että "Kerroksisuudessaan ne ovat monesti lähempänä pienoisromaania kuin novellia" (Leena Tuomela, Ilkka). Olen kyllä samaa mieltä tästä, sillä aiheet oli käyty läpi niin monisyisesti, että niitä saattaisi hyvinkin sanoa pienoisromaaniksi. Silti kertomukset täyttävät novellien tunnusmerkit, eivätkä ne paljasta liikaa tai sorru laajoihin kuvailuihin.
En pidä Munron kieltä mitenkään erityisenä, mutta sitä luki silti mielellään ehkäpä sen sujuvuuden vuoksi. Kunniaa siitä täytyy varmasti antaa myös onnistuneelle suomennokselle. En näe varsinaista syytä sille, miksi teoksen nimi on lyhennetty suomennokseen, mutta toisaalta se ei ehkä olisi niin myyvä tai iskevä pidempänä.
Alice Munron novellikokoelmassa on yhdeksän novellia, joille on yhteistä jokin salaisuus tai arkielämän kulissien romahtaminen. Novellit kertovat erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä: vanhapiiasta, opiskelijasta, aviopareista, eronneista... Kaikkien novellien tapahtumat sijoittaisin itse ehkä jonnekin 1970-luvulle, mutta suoraan tapahtuma-aikoja ei sanota.
Katsoessani novellien nimiä näin lukemisen jälkeen, en oikein osaa yhdistää kaikkia otsikoita kertomuksiinsa. Esimerkiksi en tajua viimeisen novellin nimeä "Karhu tuli vuoren takaa", sillä en löytänyt sille varsinaista yhtymäkohtaa kertomukseen. Ehkäpä se oli vain niin taitavasti rivien väliin sijoitettu, että se ei auennut minulle.
Takakannessa novelleista sanotaan, että "Kerroksisuudessaan ne ovat monesti lähempänä pienoisromaania kuin novellia" (Leena Tuomela, Ilkka). Olen kyllä samaa mieltä tästä, sillä aiheet oli käyty läpi niin monisyisesti, että niitä saattaisi hyvinkin sanoa pienoisromaaniksi. Silti kertomukset täyttävät novellien tunnusmerkit, eivätkä ne paljasta liikaa tai sorru laajoihin kuvailuihin.
En pidä Munron kieltä mitenkään erityisenä, mutta sitä luki silti mielellään ehkäpä sen sujuvuuden vuoksi. Kunniaa siitä täytyy varmasti antaa myös onnistuneelle suomennokselle. En näe varsinaista syytä sille, miksi teoksen nimi on lyhennetty suomennokseen, mutta toisaalta se ei ehkä olisi niin myyvä tai iskevä pidempänä.
En halua käydä tässä läpi jokaisen novellin tapahtumia, jokainen selvittäköön ne itse. Tätä voin suositella vähemmänkin lukevalle ihmiselle, sillä novellikokoelmassa ei haittaa, vaikka se hetkeksi jäisi kesken: jokainen novelli on oma tarinansa.
♠♠♠½
ps. opin vihdoin lataamaan kuvia kännykästä tietokoneelle, tästä lähin saatte parempilaatuisia kuvia kirjoista. :)
ps. opin vihdoin lataamaan kuvia kännykästä tietokoneelle, tästä lähin saatte parempilaatuisia kuvia kirjoista. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.