Nukkuu lapsi viallinen

Enoranta, Siiri: Nukkuu lapsi viallinen

165 s., Robustos 2010

Kamala ja typerä. Kamalantyperä. Siinäpä sanat, jotka ensimmäisinä tulevat tästä Siiri Enorannan teoksesta mieleen.

Teoksen päähenkilö on 10-vuotias Sonia, joka sairastuu tuberkuloosiin. Hän ei kerro sairaudesta kenelläkään, vain isoveli Topias tietää. Hän ei halua huolestuttaa äitiä, joka on ollut sotien jälkeen murheissaan eikä hän halua itsekään uskoa sen olevan mitään vakavaa. Yskä johtuu vain siitä, että hän on saanut ehdot laskennosta.

Oikeasti en usko, että on olemassa yhtäkään äitiä, joka ei saman katon alla asuessaan tajua, että tyttärellä on paha yskä ja tuberkuloosi. Tai ylipäätään, että kukaan talon aikuisväestä ei tajua missä mennään: saman katon alla asuu Topiaksen ja Sonian lisäksi isä, äiti ja setä. Asetelmassa on jotain sangen mielenkiintoista kylläkin, olin lukevinani rivien välistä hieman muuta kuin annetaan suoraan näkyä.

Enkeli hakee Sonian ja tyttö siirtyy välitilaan, matkaa kuolemanenkelin mukana noutamaan kuolevia lapsia. En pidä kuvasta, jonka Enoranta maalaa enkeleistä ja kuolemasta. Kaikki on liian ankeaa tai muuten vain typerää. Toisaalta mikä minä olen sanomaan, että joku aiheeseen liittyvä on typerää, kun ei kukaan tiedä siitä faktoja. Mutta se silti tuntuu minun näkökulmastani väärältä ja typerältä.

Suoraan sanoen en pitänyt teoksesta enkä löydä siitä oikeastaan mitään hyvää. Paitsi ehkä sen, mitä olin rivien välistä lukevinani. Odotin tältä teokselta jotain muuta eikä se vain kolahtanut.

♠