Koiramäen lapset ja näkki

Mauri Kunnas: Koiramäen lapset ja näkki

42 s., Otava 2007

Pidän paljon Mauri Kunnaksen Koiramäki-aiheisista kirjoista, eikä Koiramäen lapset ja näkki ole poikkeus. Se on ollut yksi kesäkirjoistani jo vuosien ajan, vaikka en olekaan lukenut sitä joka vuosi. Nyt aloin kumminkin kaivata takaisin Koiramäelle, joten nappasin kirjan hyllystä ja nautin täysin siemauksin entisaikojen tarujen ja uskomusten maailmasta sekä kunnasmaisen upeasta kuvituksesta!

Koiramäen lapset ja näkki sisältää useita lyhyitä tarinoita eri aihepiireihin liittyen. Puhutaan näkistä, pääsiäistrulleista, aarnivalkeista ja hiidenväestä sekä aaveista. Mielestäni Kunnas on jännittävistä aihepiireistään huolimatta ottanut huomioon myös perheen pienimmät lapset, joten vanhemmat voivat huoletta lukea lapsilleen tarinoita: tuskin kukaan lapsi näistä yöuniaan menettää, kun Kunnas lopettaa tarinansa aina jotenkin hassunkurisesti ja lohduttavasti. Jännittävät tapahtumat ja oudot ilmiöt takaavat sen, että vanhempikin lukija viihtyy tarinoiden parissa. Niissä on ajatusta ja opettavaisuutta, kuten että ei kannata nauraa toisen vahingolle ja että me emme voi toimia muista piittaamatta miten tahdomme. Mielestäni Kunnas myös viestittää tällä kirjallaan, että vanhoilla tarinoilla on arvonsa ja sitä täytyy kunnioittaa, vanhoja taruja ei kannata unohtaa, sillä ne ovat osa kulttuuriperintöämme.

Kunnaksen kuvitus on aina yhtä hurmaavaa ja yksityiskohtaista, sitä tarkastelee mielellään pidempäänkin. Hänen eläinhahmonsa ovat vertaansa vailla ja oikein ilmeikkäitä versioita tavallisista haamuista ja maahisista. Erityisen paljon pidän sivuilta 34-36 löytyvistä hiidenväen kuvista, ne ovat mielestäni jotenkin todella söpöjä ja ilmeikkäitä. Suosikkitarinoihini lukeutuu juurikin kyseinen Hiidenväen polulla, samoin kuin Aarnivalkeat, Ylä-Knapin haamu sekä kirjan nimikkotarina Koiramäen lapset ja näkki.

Tämä kirja on kyllä ehdottomasti Kunnaksen parhaita lastenkirjoja.

♠♠♠♠♠