Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen satupuu
47 s., WSOY 1956, 14. p.
Tiitiäisen satupuu kuuluu varmasti lastenrunouden klassikoihin ja ehkäpä jopa uranuurtajiin. Se vaikuttikin todella lupaavalta, kun joka paikassa lastenrunoudesta puhuttaessa aina nousee esiin "Kunnaksen Tiitiäisen satupuu". Olen kuitenkin aika pettynyt nyt luettuani teoksen.
En oikein edes tiedä mitä odotin tältä Tiitiäisen satupuulta. Ehkä olin luonut siitä jonkun illuusion mielessäni, en tiedä. Muttajoo, jokin tökki ja pahasti. En pitänyt runoja kovin soljuvina, osassa varsinkin oli paljon toistoa. Se toimii tietysti lasten kohdalla, muistan itsekin pitäneeni lapsena moisesta, mutta ei nyt enää oikein iske. Tarinat olivat mielestäni aika "töks-töks". Kuvituskin on jotenkin aika tylsä, vanhanaikainen oikeastaan. Toisaalta se tuo teokseen originaalia tunnelmaa, mutta silti.
Mitäpä tätä nyt tämän enempää jahkaamaan, tämä ei vain iskenyt. Jotkut runot olivat ihan hauskoja ja hyviä, niissä oli ajatusta, mutta ei se kokonaisuutta pelasta. Parhaat runot olivat Tunteellinen siili ja Siilin kuutamo.
♠½
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttien sanavahvistus on käytössä roskapostin välttämiseksi.